It makes me so sad, that handwriting is not getting the attention that it should, at lest in our schools today. ( and I´m not telling it is teachers fault because it is not, the reason is somewhere else ).
Kids wanted me to come again and asked if I could teach the old fashion cursive writing for them too!!!! And they are 7 years old - boys and girls. I almost started to cry because I knew that they wont probably ever learn that beautiful copperplate style cursive which I have learned back in the day in my small village school!
Where is this leading our kids? If you know something about this topic, and want to share your thoughts, please do.
17 muksua, keski ikä 7 vuotta + kalligrafia = HAUSKAA! Olen todellakin rehellinen, lapset olivat todellisia luonnonlahjakkuuksia. Kun katsotte kuvia, suurin osa lapsista osasi juuri ja juuri tekstata nimensä ja kuvista näette, miten hienoja kirjaimia he tekivät mallin mukaan!
Tulin niin surulliseksi siellä todetessani, ettei käsinkirjoittamiselle anneta kovinkaan paljon arvoa näinä päivinä ( ja se ei ole opettajista kiinni, syyt ovat korkeammalla tasolla ). Kun olimme lopettelemassa tunteja, lapset kysyivät minulta, tulenko uudelleen ja opetellaanko me sitä kaunista kaunokirjoitusta kuin ennen vanhaan? Ja nämä olivat siis 7 vuotiaita nappuloita!!!
Kyllä kyyneleitäni nieleskellen mietin siinä, että suurin osa heistä ei koskaan saa oppia sitä upeaa "koukero kaunoa" mitä itse sain oppia kyläkoulussamme, Martta opettajan kaunista käsialaa seuraten.
Mihin tämä kaikki oikein johtaa? Jos tiedät jotain tästä aiheesta, jaa ihmeessä ajatuksiasi meille kaikille........
